20/01/2026
Helpotus ❤️🩹 Vielä ei tarvinnu ruksata kalenterista lääkärin kanssa viimeistä käyttöpäivää vanhalle herralle 🥹
En edes tiedä miten kirjottaisin auki tämän tunnemyllerryksen, joka on vellonut kotimme seinien sisällä viimeisen kahden viikon ajan. On tapahtunut niin paljon 😞
Oon monesti löytäny itseni kylppäristä kuuraamasta itku silmässä mattoja koiran oksennuksesta keskellä yötä. Aamut taas on alkaneet kusisia koiranpetejä pyykkäämällä ja vanhan herran konehuoneen alustapesulla..
Rambon vointi oli pari viikkoa sitten tosi kurja ja jouduttiin tosissaan pohtia onko meidän kolmen yhteinen taival tullut nyt tiensä päähän 💔 Joululoman jälkeen Rambon närästykset paheni äkisti, eikä me löydetty tilanteelle mitään selkeää syytä 😞
Syksyn hammasremppojen myötä poistuneet kivut ja tulehdukset olivat nuorentaneet Ramboa huomattavasti ❤️ Se oli loppuvuotta kohti yhä reippaampi ja virkeämpi. Alkuvuodesta ruokailut alkoivat kuitenkin tuoda mukanaan tuskaisen olon sille. Parina iltana sen vatsa oli syömisen päätteeksi todella kipeä 🥺Oltiin tosi epätoivoisia, kun edes närästyslääke ei auttanut. Nyt vanhan herran vointi palautti mieleen sen helvetin, mikä käytiin läpi pari vuotta sitten sappioireiden ja sappivaivan diagnosoinnin välissä. Rambo oli kuitenkin selättänyt sen sairauden jo vuosi sitten. Pohdittiin, onko sairaus voinut uusiutua? 😭 Se selittäisi osaltaan pahentuneet närästysvaivat.
Varattiin Rambolle lääkäriaika. Haluttiin ultraamalla varmistaa onko sappivaiva uusinut. Omassa päässä tuo ultra oli muodostunut jo meidän viimeiseksi oljenkorreksi. Jos sappi on puhdas, m***a vointi näin kurja, niin pidemmälle ei jatketa 😞 Tuntui häiriintyneeltä toivoa, että vaiva olisi uusinut ja sieltä sapesta löytyisi sitä sakkaa. M***a kun se vaiva olisi sentään lääkittävissä.
Muussa tapauksessa piti jo miettiä, miten pitkälle tänä keväänä 14 vuotta täyttävää koiraa on enää järkevä lähteä tutkimaan. Jos vointi on näin kurja, kannattaako enää edetä tutkimuksiin, joiden löydös olisi kuitenkin sen suuruinen ettei sitä enää olisi vanhalta koiralta järkeä lähteä hoitamaan? Oltiin keskenämme päätetty, että siinä kohtaa lopullinen päätös olisi tehtävä Rambon voinnin perusteella, ei tutkimustulosten ❤️🩹
Rambon vointi kuitenkin koheni lääkäriaikaa odotellessa. Meillä oli ultrapäivänä jo hieman toiveikkaampi olo, kuin silloin aikaa varatessa. Kun lääkäri totesi ultrassa vanhan herran sapen ja maksan täysin puhtaaksi, oli oloni ristiriitainen. Mitä nyt tehdään? 😭
Olin alkanut pari päivää aiemmin taas kirjata ylös Rambon närästyksiä. Koska oloni oli epätoivoinen, olin närästysten lisäksi kirjannut lopulta ylös myös Rambon jokaisen röyhtäyksen, kakan ja pissan sekä lenkit, lepojen pituudet ja lääkkeiden annot ja ateriat, kaikki kellonaikoineen. Paperilappuja täynnä kellonaikoja ja merkintöjä toisen jokaisesta ruumiintoiminnosta. Jep, kuulostaa ihan kahjolta ja uskokaa pois - siltä musta myös tuntui 🙈
Klinikalla kuitenkin todettiin, että tuo mun neuroottisen tarkka raportointi kannatti 🤓 Ultran päätteeksi käytiin Rambon ravitsemusneuvojan kanssa läpi noita mun kirjaamia havaintoja 🧐
Mun kirjanpidon perusteella pystyttiin päätellä, että Rambo kärsi nyt kahdesta eri vaivasta!
Toinen vaiva oli tuo öinen pulauttelu ja toinen taas se, ettei Rambo saanut röyhtäistyä ruuan päätteeksi vaikka kuinka yritti.
Sen perusteella klinikalla tultiin siihen lopputulokseen, että vika oli nyt Rambolla vatsan ja ruokatorven välillä. Tarkemmin sanottuna sulkijalihaksessa, eli ruokatorven loppupäässä. Kohdassa, joka estää ruuan ja mahahappojen paluumatkan hissillä ylös. Lisäksi joku oli nyt ärsyttänyt vanhan herran vatsalaukkua sen verran, että siellä kuohui.
Koska nyt paitsi vatsalaukku, myös ruokatorvi oli ärtyneet, ei se sulkijalihas niiden välillä kyennyt toimimaan normaalisti. Se ei toiminut silloin kuin sen piti: eli kun Rambon PITÄISI saada röyhtäistyä ruuan päätteeksi ne nielemänsä ilmat takaisin pihalle. Ja se toimi silloin kuin sen EI PITÄISI toimia: eli keskellä yötä, kun toinen vetelee reporankana sikeitä. Kyseessä oli siis mitä todennäköisimmin ruokatorven ja vatsalaukun välisen sulkijalihaksen toiminnallinen ongelma!
Pissavahingot ei sinänsä olleet mikään ongelma, koska tiedettiin jo ennestään niiden ratkeavan siinä vaiheessa itsestään, kun vanhan herran ei ole enää tarvetta latkia litratolkulla vettä röyhtäyksen toivossa.
Käynnin päätteeksi olo oli jo paljon toiveikkaampi. Rambolle määrättiin yksi lääkekuuri rauhoittamaan ärtynyttä vatsaa ja toinen elvyttämään korventunutta ruokatorvea. Ensimmäinen annetaan ennen ruokaa ja toinen heti kun vanha herra saa viimeisen suupalan hissillä kurkustaan alas. Sovittiin myös, että jatkan Rambon arjen seurantaa yhtä aktiivisesti ja varattiin 1,5 viikon päähän puhelinaika niiden läpikäymistä varten.
Nyt on viikko lääkekuuria takana ja toinen vielä edessä. Ja arvatkaa mitä? Enää ei ole ollut kusenkatkuisia aamuja ja mattopesulakin on pysynyt yöt suljettuna! Ja mikä parasta. Rambo on alkanut jo röyhtäistä ruuan päätteeksi 😍 Ekan kerran kun sen teki niin multa pääsi ilon kyyneleet 🥹 Jep, itkin röyhtäykselle ❤️ Viikkoa aiemmin oltiin vuodatettu kyyneliä vähän eri syystä. Silloin luultiin oikeasti molemmat, että meidän on aika hyvästellä Rambo 🥺💔
M***a täällä hän edelleen on, tallaamassa rennoin mielin lumisia metsäpolkuja yhdessä meidän kanssa 🤍 Ja vaikka me omistajat tiedostetaan, että vanhan herran parasta ennen päiväys on jo saavutettu, niin siinä lumen narskuessa kengän alla, ollaan me molemmat niin kiitollisia siitä, ettei se viimeinen käyttöpäivä ollutkaan vielä 🥹
