19/05/2026
Niin on ihmisellä kiirettä ettei edes somea kerkiä päivittää 🙈
Tässä tiivistelmä viime viikoista:
Mummolohikäärme, minun sieluni ja sydämeni, korkkasi veteraanikehät helatorstaina Palveluskoiratapahtumassa 🥰
Se saatiin mitä hakemaan lähdettiin, eka vet-sert 🥰 Lisänä tietty huippuarvostelu ja vet-rop 💥
Pikkudemonilassa kolme viikkoa täynnä ja kaikki paremmin kuin hyvin 🙏🏼 Kaikki kahdeksan edelleen menossa mukana ❤️ Vittuli maailman paras äitikoiro on jo aavistuksen hellittänyt tuota tiukkaakin tiukempaa vauvakuplaansa 🫶🏼
Ps. Mahdollisesti yksi, jompikumpi, etsimässä kotiaan 😉🫢 M***a huom. vain mahdollisesti ☝🏼
Äyskäri on aloitellut pk-koiran uraa pentukurssin muodossa. Saldona yksi totaalinen irroitusongelma 💁🏼♀️ Mitäpä muuta voisi Siirin koiralta reilu 12vkosena odottaa 🤦🏼♀️😂
Smirre edelleen elossa, Paavelin elämä pilattu viemällä eläkeläinen lupauksista huolimatta näyttelykehään 🥴 Joo, oon nukkunut sen jälkeen vähintään toinen silmä auki 🙈😅 Oikku oikkuilee minkä kerkee ja onpa sekin joutunut palaamaan tottelevaisuuden pariin 😍 Ja mikä parasta ❣️ Kahdeksan vuotta odottamani pihan aitausprojekti nytkähti valovuoden eteenpäin 💪🏼 Kohta tuo flexien ja niissä sinkoilevien corsojen kanssa taistelu on haalea muisto vain 🙏🏼😂 Toisaalta tämä saattaa aiheuttaa myös sen, ettei mun koirat osaa kävellä hihnassa senkään vertaa 🫣
Meidän ❤️ upea kuva: .photography