Perroscent

29/05/2026

Ensin harjoitellaan etsimään, sitten koulutetaan mitä etsitään.

Perroscentilla hajutyöskentely, ja nosework, ei ala ensimmäisenä kohdehajusta.
Se alkaa koirasta, joka haluaa etsiä.

Minulle tärkeää on kouluttaa koiralle ensin itse etsintätehtävä:
• halu ja rohkeus etsiä itsenäisesti tutuissa ja vieraissa paikoissa
• kyky ratkaista ongelmia itsenäisesti
• ymmärrys siitä, että etsiminen on kannattavaa

Siksi aloitan etsintäkoulutuksen usein koiralle merkityksellisellä hajulla — esimerkiksi ruoalla tai lelulla – tai niiden yhdistelmällä.
Enkä siksi, etteikö kohdehaju olisi tärkeä. Onhan se toki.

M***a ennen kohdehajun valintaa haluan nähdä koiran, joka:
etsii rennosti, innokkaasti ja motivoituneesti – haluten tehdä sille annettua tehtävää.

Samalla tässä prosessissa koulutetaan myös ohjaajaa. Kasvatetaan ohjaajan ymmärrystä siitä, miltä koira näyttää etsiessään. Milloin aletaan rikkoa itsenäisen etsinnän perustuksia ja milloin ja miten niitä valetaan vahvaksi.

Minulle hajutyö ei ole vain kohdehajun esittelyä ja ehdollistamista.
Se on etsintäkäyttäytymisen kouluttamista.

Tämä ajattelutapa näkyy kaikessa Perroscentin valmennuksessa.
Ensin koulutetaan etsijä, ja vasta sen jälkeen tarkennetaan, mitä etsitään.

27/05/2026

Onko koirasi oikeasti taitava etsijä… vai todella hyvä lukemaan sinua?

Koirat ovat uskomattoman taitavia havainnoimaan meitä – toiset vielä tarkempia kuin toiset.
Joskus jopa niin taitavia, että ne oppivat lukemaan pieniäkin vihjeitämme: kehon jännittymistä, hengityksen pidätystä, puheen katkeamista, katsetta, käden hiipimistä kohti palkkiotaskua tai sitä tunnetta (joka välittyy ulospäinkin), että "nyt se kohta löytää".

Ja tässä piilee pieni ansa.

Nopea löytö tai varma ilmaisu ei aina automaattisesti tarkoita, että koira seurasi hajua. Se voi joskus tarkoittaa myös sitä, että koira on oppinut seuraamaan ohjaajaa erittäin tehokkaasti ja tarkasti (tai jäljestämään).

Tämä ei tarkoita, että koira tekisi jotain väärin.

Päinvastoin.

Se kertoo usein siitä, että koira on oppinut lukemaan ympäristöään erittäin hyvin — myös sinua (tai kouluttajaa, jos tämä on usein mukana etsintätilanteissa).

Etsintätilanteessa yksi kiinnostavimmista kysymyksistä ei ehkä olekaan - löysikö koira kätkön, vaan mihin tietoon koira perusti ratkaisunsa.

Joskus sokkona tehdyt treenit opettavat meille ihmisille enemmän kuin koiralle (vrt. Clever Hans -ilmiö).

Onko koirasi koskaan yllättänyt sinut sillä, mitä se oikeasti seurasi etsinnässä – ja miten se päätyi löytöön tai ilmaisuun?

27/05/2026

☀️ Kesän noseworkit Perroscentilla ☀️

Kevätkausi alkaa vähitellen lähestyä loppuaan, ja samalla katse siirtyy kesään. Kesällä Perroscentillä jatketaan hajutöitä hieman rennommalla, m***a edelleen tavoitteellisella otteella. Tarkoituksena on ylläpitää taitoja, saada onnistumisia, harjoitella erilaisissa ympäristöissä ja ennen kaikkea jatkaa yhdessä oppimista myös kesän aikana.

Kesän aikana voidaan harjoitella esimerkiksi:
▪️ilmaisua
▪️ohjaajan vaikutusta etsintään
▪️etsinnän itsenäisyyttä
▪️erilaisia etsintätaitoja ja -muotoja
▪️havainnointia
▪️yhteistyötä
▪️etsinnän selkeyttä
▪️etsinnän yleistämistä

Kesän kurssi- ja passitarjonta:
• tiistaisin Hajutöitä ja hauskanpitoa -tyylisiä treenejä (vapaana 1 paikka)
• torstaisin etsintätreenejä erilaisissa ympäristöissä (kurssimuotoinen)
• sekä treenejä Kesäpassin lunastaneille

Voit osallistua kurssille (5 krt), vain kerran tai hankkia Kesäpassin:

3 kerran Kesäpassi – 99 €
5 kerran Kesäpassi – 160 €

Kesäpassilla voit osallistua:
▪️erillisiin teema-ja hajutyöetsintäiltoihin
▪️Sniff & Go -etsintöihin

Passi on voimassa 3.6.–15.7.2026
https://www.perroscent.fi/fi/koulutus/kesapassit-26

Treenejä rakennetaan koirakon tason mukaan, joten mukaan voi tulla niin aloittelevampi kuin jo pidempään harrastanutkin. Ks. kurssikuvauksesta mitkä ovat teille sopivat treenit.

Kesän treeneihin saa tulla mukaan myös keskeneräisenä – ylläpitämään osaamista, hakemaan uusia näkökulmia tai ihan vain viettämään aikaa hajutöiden parissa.

Lisätiedot, aikataulut ja ilmoittautuminen:
https://www.perroscent.fi/fi/koulutus/nosework

Jos jokin mietityttää ennen ilmoittautumista, kysäise ihmeessä
[email protected]

Perroscentin Kesäpassi Perroscentin Kesäpassilla pääset osallistumaan monipuolisiin hajutyöskentelytapahtumiin kesän aikana joustavammin oman aikataulun ja kiinn

27/05/2026

Vaikka olen pääsääntöisesti lajikouluttaja, enkä juurikaan tee (erillistä) käytösneuvontaa, niin lähes tulkoon aina puheissani kumminkin ”neuvon”. Eli kun osaamista kertyy alan opinnoista ja jatkuvasti lisää mm. smartDOG-testaajana toimiessa, en osaa olla hiljaa ja myhäillä vaan partaani. Kerron ja koetan avata edessäni olevan koiran käyttäytymistä parhaan tietoni mukaan vaikka se joskus aiheuttaakin joskus kulmien nostelua ja epäileviä katseita.

En osaa pitää yllä vain yhtä hattua jotenka ulos purkautuu etsintäkäyttäytymisestä pohtimisen lisäksi myös tätä muuta infoa.

Onpahan mielenkiintoinen tämäkin osio testissä - jossa ei sinällään vielä tehdä mitään. Tämä(kin) antaa infoa koirasta mitä emme tule ehkä ajatelleeksi ellei joku siitä sano 👇🏻

Mitä smartDOG testissä oikein testataan? OSA 2 – Koiran uteliaisuus, uuteen tilaan tutustuminen

Kun koira on saanut aktiivisuus mittarin kaulaansa, se päästetään irti hihnasta vapaaksi testitilaan tutustumaan. Tällöin omistaja yleensä kirjoittelee testilomakkeeseen koiran tietoja ja koira saa nuuskia vapaasti testi tilaa – jos se haluaa. ”Exploration of novel space” eli uuteen tilaan tutustuminen on yleisesti eläinten käyttäytymistutkimuksissa käytetty testimenetelmä, jossa uuden tilan tutkiminen (uteliaisuus) oletetaan korreloivat yksilön rohkeuden kanssa.
✅ Mikäli eläintä pelottaa, se ei tutustu tilaan aktiivisesti, vaan yleensä pysyttelee kauemmin suojapaikassa. Testissä suojapaikka ja turvasatama koiralle on omistaja, eli jos koiraa jännittää uusi tilanne, se mieluusti jää omistajan jalkojen juureen tai joskus lähelle ovea, vaikka sille olisi annettu lupa lähteä. Tämä osuus arvioidaan asteikolla 1-5, jossa 1= koira pysyttelee koko ajan omistajan vieressä, ja 5= koira on aktiivinen, juoksee ja tutustuu koko testitilaan. Alussa uutta tilaa jännittäväkin koira yleensä kiinnostuu jossakin vaiheessa uuden tilan hajuista, ja jonkin ajan kuluttua (ehkäpä jo testin alettua) käy nuuskimassa hajuja.
✅ Sitten on myös niitä koiria, jotka eivät lähde tutustumaan juurikaan uuteen tilaan, koska niitä kiinnostaa enemmän mahdolliset tulevat tehtävät/treenit tilassa. Osa koirista havaitsee heti testaajan koulutustaskun/liivin, ja assosioi sen jo treeniin/tehtäviin, ja jää siksi testaajan viereen odottamaan mahdollista herkkua – näillä tekemisen halu voittaa uuden tilan tutustumisen kiinnostuksen. Ne ovat monesti myös koiria, joiden kanssa on käyty paljon erilaisilla paikoissa treenaamassa. Tämä käytös ei tietenkään kerro pelokkuudesta, vaan suuresta kiinnostuksesta ja kokemuksesta treenaamiseen, ja ne erottuvat selkeästi niistä, joita tilanne jännittää.
✅ Uuteen tilaan aktiivisesti tutustuvat koirat ovat muutenkin testissä aktiivisempia (Fitbark aktiivisuusmittarilla arvioituna) ja ne ovat myös hieman itsenäisempiä mahdottomassa tehtävässä, sekä myös nopeampia V-aidan ratkaisijoita ja hieman impulsiivisempiakin (aineisto yli 2300 smartDOG testattua koiraa, Junttila ym. 2024).
✅ Testissä tulee vastaan toisinaan (toki harvemmin) myös uteliaisuuden toinen ääripää – intensiivinen elämyshakuisuus. Tämäntyyppisen koiran saattaa tunnistaa heti alkumetreillä, kun omistaja ei ehdi kirjoittamaan lomaketta, vaan juoksee koiran perässä, sillä koira kiipeilee jo pöydillä tai hyllytasoilla, ja hakee mielenkiintoisia ”juttuja” tai ”elämyksiä” testitilasta. Ymmärrettävästi omistajat ovat hieman stressaantuneita heti alkuun, ja murehtivat mitä kaikkea se voikaan rikkoa. Huoli pois, testitila on yleensä sellainen, että mitään suurta vahinkoa ei tavaroita pudottamalla saa aikaiseksi. Tälläiset elämyshakuiset koirat ovat yleensä hyvin rohkeita, impulsiivisia ja itsenäisiä. Muutama koira on jäänyt elävästi mieleen (molemmat palveluskoirarotuisia uroksia); yksi hyppäsi aina jokaisen toiston jälkeen pöydälle, ja nappasi jonkun random esineen mukaansa, koska onhan se aika tylsää nyt vaan syödä nami astiasta. Toinen lähti tehtävien aikana yhä uudelleen kaatamaa naulakkoa, koska siinähän sitä vasta kunnon jännitystä on, kun raskas pystynaulakko takkineen kaatuu päälle. Tässä(kin) kohtaa sitä pohtii, miten hyvin erilaisia koiria meillä on – kun yhdelle tuo naulakon päälle kaatuminen olisi aiheuttanut pienen trauman, josta hetken toipuillaan, niin toinen koira saa siitä selkeästi positiivisia elämyksiä jännityksineen, joita se hakee yhä uudelleen ja uudelleen.

Junttila, S., Valros, A., Mäki, K. & Tiira, K. (2024). Do Cognitive Traits Associate with Everyday Behaviour in the Domestic Dog (Canis familiaris)? Animal Behaviour. Doi: https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2024.04.012

25/05/2026

Kouluttajan työ on moninaista eikä ehkä kaikki moninaiset piirteet avaudu julkiselle puolelle.

Työilta alkaa yleensä suunnitelman tarkastelulle ja sen perusteella alueiden rakentamisella. Kätköt paikoilleen ja sitten jo asiakkaat kohta tuleekin. Etsintöjä tehdään illan aikana - kätköjä uusitaan tarpeen mukaan (jos ilta on pitkä tai tarkoitus vahvistella muita asioita kuin vanhoja kätköjä tai hydrolaatti vain haihtuu nopeammin kuin ajattelit - sitäkin kun sattuu).

Illan päätteksi saa sitten alkaa siivota omia jälkiään eli purkaa ne alueet, ottaa kätköt pois (ekana otan nämä yleensä ettei unohdu). Kätköt ei aina halua poistua silleen yhteistyöllä ja onpa niitä jäänyt rakenteisiin useamman kerran kun olen ne laittanut niin hyvin piiloon etten saa pois.

Aina sattuu kaikenlaista ja joskus illan päätteeksi pestään eritevahinkoja matosta, metsästetään kadonneita lompakoita, taistellaan robotti-imurin kanssa siitä että mitä imuroidaan, ja joskus levitään äksäksi lattialle kaikkensa antaneena.

Kotimatka on vajaa puolituntia autoilua jonka aikana yleensä ehtii vähän tasata paineita ennen kotiin saapumista. Kotona sitten odottaa nukkumaan kömpivä aviomies ja kolme kikkuraturkkia joille pitää antaa osansa huomiosta. Heidän avulla kyllä pääsee myös hermosto rauhoittumaan kun ovat jo aika levollisia tuohon aikaan (n. klo 22 ja jälkeen).

Työpäivään kuuluu toinenkin osa joka tehdään ennen kouluttamaan lähtöä - eli toimistotyöt. Myynti, markkinointi, kirjanpito, opiskelu, sometus - You name it! Yrittäjänhän pitää olla aikamoinen häärä ja multitalentti että edes jotain noista ei eläinten- ja hajutyökoulutusasioista ymmärtää.

Ja kohti seuraavaa iltaa siis 🏃🏻‍♀️

24/05/2026

Vaikean aiheen äärellä. Mistä motivaatiota löytyisi kun alkuperäinen tavoite karkaa tuulena taivaanrantaan?

Sana motivaatio tulee latinankielisestä sanasta ‘movere’ — liikkua.

Motivaatio ei siis tarkoita innostusta, draivia tai jatkuvaa paloa tehdä enemmän. Se tarkoittaa liikettä kohti jotakin.

Mitä tapahtuu silloin, kun se jokin muuttuu?

Kun koira sairastuu, tai kuolee.
Kun kokeisiin ei enää pääsekään koiran terveyden takia.
Kun yhteiset suunnitelmat muuttuvat - tai kun huomaa itse väsyneesi yrittämiseen.
Kun harrastuksesta tuleekin työ.

Keskustelin tästä hiljattain asiakkaan kanssa, joka sanoi pelkäävänsä, että motivaatio harrastamiseen katoaa, kun ei pääsekään enää kokeisiin. Miksi enää treenata?
Täytyy myöntää - ymmärrän tuon kyllä täydellisesti.

Koiraharrastuksissa motivaatio kietoutuu usein paljon syvemmälle kuin vain harjoitteluun.

Mukana ovat:
-yhteiset suunnitelmat,
-odotukset ja toiveet,
-arki,
-identiteetti,
ja joskus jopa tulevaisuus, jonka on jo ehtinyt pilvilinnoittaa ja rakennella melko valmiiksi.

Motivaation katoamisessa ei aina ole kyse siitä, ettei viitsisi. Kyse on surusta.

Suorituskyvyn psykologiassa motivaatiota tarkastellaan usein myös siitä näkökulmasta, liikkuuko ihminen kohti omaa kehittymistä vai kohti vertailua, tuloksia ja ulkoisia tavoitteita.

Tutkimuksissa tehtäväsuuntautuneisuus — kiinnostus oppimiseen, yrittämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen — on yhdistetty parempaan hyvinvointiin, sinnikkyyteen ja pitkäjänteisempään motivaatioon.

M***a tämäkin on helpompi sanoa kuin elää todeksi silloin, kun elämä lyö märällä rätillä päin pläsiä, syystä tai toisesta.

Hemmetin tärkeä ja brutaalin raaka aihe itselle tällä hetkellä. Joudun itsekin melko usein pohtimaan, että mikä tässä työssä, lajissa ja tekemisessä oikeastaan liikuttaa eteenpäin silloin, kun kaikki (tai joskus tuntuu ettei mikään) ei mene suunnitelmien mukaan.

Motivaatio ei aina näytä suurelta roihuavalta tunteenpalolta. Joskus se näyttää siltä, että tulee silti treeneihin. Tekee yhden toiston kotona kotitreeninä. Treenaa jotain ennen kuin antaa koiralle ruokakupin.

Motsku saattaa näyttää myös siltä, että haluaa edelleen nähdä koiran etsivän ja tekevän sille kivaa juttua.
Ei luokkanousu silmissä siintäen, vaan siksi että itse tekeminen on joskus ollut tärkeää.

Ja note to self ja muillekin - kaikkea ei tarvitsisi ratkaista heti just nyt ja tässä. Joskus riittää, että yhteys lajiin ja yhteiseen mukavaan tekemiseen säilyy edes pienenä liikkeenä kohti jotakin, jonka kokee edelleen merkitykselliseksi.

21/05/2026

Treenireppu on täynnä kaikenlaista kamaa. Paino sanalla TÄYNNÄ!

Sieltä kun koettaa (yleensä kiireessä) kaivaa reilun nelimetristä hihnaa, saattaa muutama ruma sana lipsahtaa. Tai kun liivin takataskusta kokeissa koetat ottaa nätisti vain hihnan etkä muuta, tulee kaikki mahdollinen sotkun mukana taskusta ulos.

Vaan että auttaapi kun hihnan virkkaa ketjusilmukoilla pötköksi, jonka avaa yhdellä käden liikkeellä. Ei enää ärräpäitä eikä tavaranpudottelua. Naps kaulapantaan tai valjaisiin lukko kiinni ja vetää toisesta päästä niin silmukat aukeaa - simsalabim 💥

20/05/2026

FYI Testeistä - mitä siellä tapahtuu ja mitä testataan?

Sosiaalisuutta katsotaan ekana kun tavataan. Osa tulee syliin ja osa vähät välittää kuka täti se siinä ovella seisoo, kunhan pääsen ovesta sisään tutkimaan onko tuolla uudessa tilassa jotain mielenkiintoista.

Postauksessa lisää tietoa aiheesta (lisäpostauksissa lisää muista osioista) 👇

👉 Mitä smartDOG testissä oikein testataan? OSA 1 – Koiran sosiaalisuus

Tämä postaus aloittaa sarjan lyhyitä esittelyjä smartDOG testin tehtäväosioista, ja siitä mitä niissä testataan. Ensimmäisenä smartDOG testin osa-alueiden esittelyissä on ensimmäisenä koirasta arvioitava asia, eli sosiaalisuus/ ystävällisyys vierasta testaajaa kohtaan. Tämä arvioidaan jokaisesta koirasta heti testiin tullessa, sillä vieras testaaja tervehtii koiraa aina testin alussa (mikäli testaaja on tuttu, tätä ei arvioida). Mikäli koira selkeästi väistää heti alkuun emme jatka koiraa kohti lähestymistä, eli koiraa ei paineisteta enempää ja koiran käytöstä kuunnellaan ja kunnioitetaan.

☘️Koiran käytös arvioidaan asteikolla 1-7, jossa 1= torjuu kontaktin yrittämällä purra, tai näykätä eli selkeästi aggressiivinen. Toinen ääripää (7) on ylitsepursuava kontakti, eli koira hyppii innoissaan vierasta vasten. Tämä hyvin lyhyt arvio näyttää korreloivan hyvin koiran jokapäiväisen käytöksen kanssa jo aiemmissa tutkimuksissa (Tiira & Lohi 2014), m***a myös meidän smartDOG aineistossa (sekä KOGNITIO että PENTU testeissä Junttila et al 2024, 2025). Eli mikäli koira tässä osiossa pelkää ja väistää testaajaa, tekee se sitä usein myös arjessa vieraan ihmisen lähestyessä. Jotta koiran vieraita ihmisiä kohtaan osoittama pelokkuus tulee esiin, ei siis koiraa tarvitse erikseen pelästyttää. Arkea haittaava pelokkuus tulee siis esiin ihan tavallisessa tilanteessa, ja omistaja on (yleensä) tietoinen koiransa pelokkuudesta. Ominaisuus on periytyvä (myös smartDOG testissä mitattuna), ja siksi jalostuksellisesti tärkeä. Tämä näkyy myös BreCossa, eli siellä voi vertailla eri rotujen keskimääräistä sosiaalisuutta testin alussa. Mitä korkeampi pylväs, sitä sosiaalisempi rotu on ja vähemmän pelokkuutta vierasta testaajaa kohtaan testin alussa. Rodut erosivat myös tässä osiossa jo julkaistussa tutkimuksessamme (Junttila et al. 2022).

✅ Koiran suhtautuminen ihmiseen katsotaan jokaisen testin alussa, ja siis myös pentuna. Pennut ovat testissä keskimäärin 5kk ikäisiä, ja uusimmat tuloksemme näyttävät selkeästi, että jo tässä iässä näkyy pysyvämpi persoonallisuuspiirre eli koiran vieraaseen ihmiseen suhtautuminen. Eli jos pentu on hyvin avoin ja sosiaalinen 5kk iässä, on se sitä hyvin todennäköisesti aikuisenakin, mikäli koira ei joudu kokemaan suurempia traumoja ihmisten kohtaamisessa (Junttila et al. 2025).

❤️ smartDOG testeissä käy paljon koiria, jotka alkuun väistävät vierasta ihmistä, m***a testin lopulla ovat testaajan kanssa parhaat kaverit, eli yleensä alun pelokkuus ei estä testaamista. Testissä alkuun pelokas koira rentoutuu yleensä hyvin nopeasti, ja testistä tuleekin koiralle miellyttävä ja positiivista ihmissuhdetta vahvistava kokemus.

👉 Testituloksiin ei pelokkuus sen sijaan näytä suuresti vaikuttavan, eli alussa aremmat koirat eivät eroa vaikkapa sen suhteen miten vaikeita ongelmia ne kykenevät ratkomaan. Koiran vierasta ihmistä kohtaan alussa näkynyt pelokkuus korreloi voimakkaimmin mahdottoman tehtävän kanssa; alussa pelokkaat pyytävät enemmän apua mahdottomassa tehtävässä (yleensä tosin juuri siltä testaajalta, mikä on mielenkiintoista), mikä saattaa kertoa myös hieman alhaisemmasta itsevarmuudesta mahdottomaksi muuttuneen tehtävän äärellä.

Viitteet: Tiira, K, Lohi, 2014. Reliability and validity of a questionnaire survey in canine anxiety research. Applied Animal Behaviour Science http://dx.doi.org/10.1016/j.applanim.2014.03.007
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K., Väätäjä, H, Reunanen, H., Tiira, Katriina 2022. Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris). Sci Rep12, 22529 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-26991-5
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K. & Tiira, K. (2024). Do Cognitive Traits Associate with Everyday Behaviour in the Domestic Dog (Canis familiaris)? Animal Behaviour. Doi: https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2024.04.012
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K., & Tiira, K. (2025). Puppy (3–7-month-old) cognitive tests as predictors of adult dog cognition and behaviour. Applied Animal Behaviour Science, 286, 106599-. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2025.106599

19/05/2026

Sinun ei tarvitse olla jännittämättä voidaksesi osallistua kokeisiin.

Jännittäminen ei ole vain tunne. Se on myös fysiologiaa.

Kun ihminen jännittää, kehossa tapahtuu paljon asioita samaan aikaan:
▶️hengitys muuttuu,
▶️keho jännittyy,
▶️syke nousee,
▶️ajatusmaailma alkaa kaventua
▶️huomio suuntautuu helposti uhkiin, virheisiin ja kontrolliin tai sen menettämiseen.

Hermosto yrittää auttaa meitä selviytymään tilanteesta. Ongelma on vain se, että koiran kanssa työskennellessä tämä alkaa usein näkyä myös käyttäytymisessä. Meidän molempien.

Paineen alla moni alkaa esimerkiksi:
▶️auttaa (ohjaa) koiraa enemmän kuin rentona ollessaan,
▶️kiirehtiä,
▶️epäillä omaa tai koiran osaamista,
▶️vaihtaa suunnitelmaa kesken kaiken
▶️tai tehdä ratkaisuja, joita ei rauhallisessa tilanteessa tekisi.

Kyse ei yleensä ole siitä, ettei ihminen “tiedä paremmin”. Kyse on siitä, että paine vaikuttaa aidosti kykyymme havainnoida, ajatella ja tehdä päätöksiä. Ja arvaat jo varmaan, että koira huomaa tämän usein nopeasti.

Psyykkinen valmentautuminen on muutakin kuin vain “kisajännityksen hallintaa”. Se on myös oman toiminnan ymmärtämistä paineen alla.

▶️Miten minä reagoin?
▶️Miten käyttäytymiseni muuttuu?
▶️Mitä koira näkee minussa silloin?

Usein ensimmäinen askel ei ole jännityksen poistaminen, vaan sen huomaaminen ja hyväksyminen.
“Minun hermostoni käy nyt kierroksilla ja se vaikuttaa myös tapaani toimia. Nyt tapahtui näin - hyväksyn sen".

Joskus jo ne voivat auttaa palauttamaan huomion takaisin siihen hetkeen:
missä koira on juuri nyt, mitä se tekee, ja mitä täällä oikein tapahtuu.

Näistä teemoista puhutaan myös kesäkuun alun workshopissa:
“Kun koira kysyy – mitä vastaat?”
Illan aikana tarkastellaan mm. sitä,
miten oma tunnetila, toiminta ja päätöksenteko vaikuttavat koiran työskentelyyn — usein paljon enemmän kuin tulemme ajatelleeksi.

15/05/2026

En tiedä kenen täytyy kuulla tämä juuri nyt, m***a hajutyötreenit eivät ole vain koiran treenejä.

Yksi tärkeimmistä asioista, mitä hajutyöskentelyn kautta voi oppia, ei välttämättä liity itse hajun löytymiseen ja etsintään lainkaan.

Meillä treenataan osin myös pienryhmissä ja ryhmässä harjoitellessa oppii vähitellen:
– katsomaan koiria, etsiessä ja sen ohessa, hieman tarkemmin
– kuuntelemaan erilaisia näkökulmia muilta harrastajilta
– pohtimaan omaa tekemistään reflektoimalla tekemisiään
– tunnistamaan erilaisia tunnetiloja ja työskentelytapoja – kun katsoo muiden koirakoiden työskentelyä
– ja ehkä ennen kaikkea ymmärtämään, ettei ole yksin ajatustensa tai haasteidensa kanssa.

Moni iso oivallus ei olekaan syntynyt just siinä omalla vuorolla, vaan silloin kun on seurannut muiden työskentelyä ja käynyt keskusteluja aiheesta yhdessä. Tämän takia pidän ryhmämuotoista harjoittelua niin tärkeänä myös tavoitteellisessa kuin harrastuspohjaisessa harrastamisessa.

En koe, että kiireettömyys on tavoitteettomuutta. Keskustelu ei ole jotain “ylimääräistä” tai turhaa ja yhdessä oppiminen ei ole ajan hukkaa. Minulle ne ovat osa hyvän hajutyöskentelyoppimisen perusteita.

Emme ole rakentamassa vain koiraa joka etsii. Rakennamme myös ymmärrystä, yhteistyötä ja vähitellen vahvistuvaa luottamusta — sekä koiraa että itseä kohtaan.

Just tästä syystä parhaat harjoitukset eivät aina ole niitä kaikkein näyttävimpiä tai ajallisesti nopeimpia.

Kesän treeniryhmiin (ja muulloinkin) saa tulla mukaan myös keskeneräisenä.