Keski-Pohjanmaan Hevostaito Oy

05/06/2025

Ihanan kuohkeita mokkapaloja, meijän poikien herkkua 😋 Ohje löytyy täältä myös gluteenittomana👉https://ranteitamyojentaikinasa.blogspot.com/2016/02/mokkapalat.html?m=1

05/06/2025

05/06/2025

12/05/2025

Kun tulee ensimmäinen lyönti, tukistus tai potku, miksi suhteeseen jäädään odottamaan sitä että tilanne jollain tavalla korjaantuu? https://hidastaelamaa.fi/2020/06/henkinen-ja-fyysinen-vakivalta-musertaa-ihmisen-itsetunnon/

05/12/2023

https://www.suomenhevonen.fi/kulttuurinen-merkitys/?fbclid=IwAR28eR0JHD3AAHyWatJ4JYneiYpkpdkd5pXAxGV5nCxxOrPDywhomdvW2ds_aem_AUieY7lZCoU4B4Bblf62PZ_oNvbkcBKdydLo0oWVryBX1o5qtp4oCKJh57lo5kTpdQ4f0kRoSsV8kCkTAG4F8G3F

Suomalainen on muokannut hevosta kaltaisekseen – ja hevonen on muokannut suomalaista. Ilman omaa hevosta olisimme erilainen kansa.

21/08/2023

Tässä kuvakimaraa vkolopun esiintymisistä Kannuksen Ollikkala-messuilla. Olen ylpeä meidän kvartetista. Löysimme nopeasti yhteisen sävelen ja paimennus sujui oikein mallikkaasti alkutunnustelujen jälkeen.
Erityisen ylpeä olen suojateistani, Jonna Rahkosesta ja Sheristä, joillen olen lupautunut antamaan tukeni, kokemukseni ja vinkkini heidän Kpedun karjapaimennusopinnoissaan. Niinhän tämä pari suori ennen pitkää kuin vanhat konkarit.

Murun ja minun sekä Jonnan ja Sherin rooli näytöksessä oli enimmäkseen toimia sivupiruina, että lauma ei leviäisi pitkin peltoa. Toivat hevoset, niin jo etäisyyden päästä pieni vinkki niiltä riitti estämään lauman leviämisen. Kenneth/Smokey (karjahevosen tyyneydellä) ja Rebecca/Elias vastaavasti toimivat aisaparina takaosassa tai edessä vaihdellen tarpeen mukaan. Nämä roolit kehkeytyivät perjantaina aikana, kun opimme pikkuhiljaa hieholauman sekä meidän paimentavien ratsukkojenkin välisen dynamiikan.

On se kuulkaa huima tunne, kun homma hoituu hyvällä yhteistyöllä.

Lopuksi vielä tärkeä huomio!!! Jos vielä joku epäilee, mitä hyötyä tällaisesta karjan käsittelystä muka on, tässä konkreettisella esimerkillä faktaa:
Kävin Mikkoni ja Marko-ystävämme kanssa viemässä siirtoaidat ja kasaamassa ne torstai-iltana. Seuranamme kaikki uteliaat, rohkeat ja tungeksivat hiehot, joita oli laskujeni mukaan...ööö..n.30?? (Siis unohdin jo, paljonko niitä sain laskettua.)

Eivät pätkääkään kunnioittaeet vaatimuksiamme siirtyä ympäriltämme pois ennenkuin annoimme TOOOOSISUURTA merkkiä.

M***a kuinkas ollakaan, kun kävin eilen illalla Mikon kanssa purkamassa ja hakemassa aidat pois: ei mitään ongelmaa saada tilaa itselleen. JUU, ei siinä purkaessa niitä ehtinyt niinkään vahtia, joten meinasi minulta kännykäkin takataskuata lähteä, m***a kun vain käännyin toisin pöin, sain pyytämättä heti tilaa.

Lisäksi aitojen kantaminen ja nosto peräkärryyn sujui jouhevasti, kun tällä kertaa ei tarvinnut ketään käskyttää pois edestä. Hiehot vain liukenivat pois reitiltämme.

Yksi pittuinen toain olisi halunnut kiivetä Hiluxin hyttiin ja lähteä meille.
Kuvat: Joonas Haavisto