Eläintenkouluttaja Iina Valkeajärvi

13/06/2026

"Silmät on sielun peili"

Käytän rohkeasti sanaa sielu, vaikka tiedän, ettei jokainen ajattele koiralla sellaista olevan. Minulle sielu ei ole vain uskonnollinen käsite, vaan tapa kuvata sitä koiran sisäistä, aineetonta olemusta, joka ei näy ulospäin m***a tuntuu vahvasti.

Koiraa voi ajatella kahdessa eri ulottuvuudessa, kuten oikeastaan meitä ihmisiäkin. On se fyysinen olemus, jonka me muut näemme, ja on se aineeton sisäinen olemus, jonka voimme vain aavistaa käyttäytymisen kautta. Me näemme vain osan ja tulkitsemme loput. Emme voi koskaan astua toisen olennon umweltiin. Siksi meidän tulisi suhtautua tulkintoihimme nöyrästi: joskus osumme oikeaan, joskus emme. Maailma on suurempi kuin se, mitä itse koemme.

Laki näkee koiran tavarana, mikä ehkä osittain vaikuttaa myös yleiseen käsitykseen koiran roolista. Koira on se kuori, jonka sisällä koiran sielu asuu. Koen tärkeänä kirjoittaa koiran kahdesta puolesta: paitsi fyysisestä koirasta myös koiran sisimmästä. Sisällä asuu yksilöllinen olento – persoona, tunteet, tarpeet, pelot, toiveet, geenit ja kokemukset.

Silti moni ihminen valitsee koiran vain kuoren perusteella: ulkonäön, rodun tarinan tai mielikuvan. Ikään kuin koira olisi tyhjä taulu, jonka voi muovata haluamakseen.
M***a jokainen koira on jo jonkinlainen. Kokemuksellinen. Omanlaisensa.

Minusta tuntuu usein epäreilulle omistajien kokema häpeä koirien hankaluuksista. Jos koira poikkeaa yhteiskunnan ihanteesta, kääntyy syyttävä katse omistajaan: etkö ole kasvattanut koiraasi oikein? Meidän täytyy muistaa, että koirat ovat erilaisia jo silloin, kun omistajat ne pentuna saavat. Jos sanotaan, että 30-50% koiran persoonasta määrittyy geeneillä ja varhaispentuajan kokemuksilla, 50-70% rakentuu sen jälkeen. M***a miten nämä prosentit arjessa näyttäytyvät? Mikä on se konkreettinen raami, minkä sisällä voimme koiramme käyttäytymiseen ja olemukseen vaikuttaa?

Olemmeko me valmiita kohtaamaan koiran sellaisena kuin hän on, ei sellaisena kuin toivomme hänen olevan? Olemmeko valmiita kantamaan vastuun sekä koiran kehosta että sen sisäisestä maailmasta? Olemmeko valmiita kompromissiin, jossa molemmat sopeutuvat?

Jäädään hetkeksi miettimään: Millainen oma koirasi sisimmässään on? Uskaltaako hän näyttää sen? Mikä osa käyttäytymisestä on koiran persoonaa ja mikä voi kertoa vaikkapa hyvinvoinnin ongelmista?

Käytän pronominia hän kunnioituksesta. En siksi, että pitäisin koiraa ihmisenä, vaan siksi, että pidän häntä yksilönä. Arvostuksesta koirana, ei ihmisenä tai tavarana. Se ei minulle liity atropomorfismiin, vaan edustaa yksilön kunnioitusta, jonka esikuvana ei ole ihminen.

13/06/2026

12/06/2026

Tärkeitä rutiineja

Pyrin säännöllisesti käymään koiran kehoa läpi. Vaikka en ole koirahieroja, kehossa tuntuu toisinaan jäykkyyksiä, joita hoidan kevyesti hieromalla ja silittelemällä. Tarvittessa sitten suuntaamme ammattilaisen pakeille.

Vähintään yhtä tärkeä asia kuin kehon säännöllinen tutkiminen, on kosketukseen rauhoittuminen. Kosketus hoitaa kehoa hyvänolon hormoonien myötä ja lisää luottamusta koiran ja omistajan välillä. Saman olen huomannut koirillani, ne hoivaavat toisiaan päivittäin, mikä lujittaa niiden välistä suhdetta.

Kuuluuko teidän arkeen kehonhuoltorutiineja?

10/06/2026

Onpa ihana huomata, että teitä uusia seuraajia on tullut tänne m***a! Sen kunniaksi pieni esittely minusta ja meidän porukasta.

Olen Iina Valkeajärvi, monelle tuttu jo 90‑luvulta saakka Keski-Suomen koiraharrastushommista. Olen vuosien varrella touhunnut JATissa leonbergieni kanssa, ollut mukana Keski-Suomen Kennelkerhossa ja eläinsuojeluyhdistyksessä, toiminut rotuyhdistyksissä ja pyörähtänyt myös Nose Work Finlandin toimihenkilönä. Jos asustelet Jyväskylässä, olemme siis saattaneet törmätä joskus jossakin.

Moni muistaa minut myös eläinkaupan- tai koiranruokakaupantätinä: Akvaariotarvike Rio, Lemmikkitalo Reporanka, Musti ja Mirri… Välillä tein taloushallinnon hommia mm. Lemminkäisellä, kunnes tein comebackin eläinalalle Almavetin kainalossa olleeseen koirien päiväkoti Koiramoon, ja koirakoulu Eläinpalvelu Operanttiin.

Nykyään työskentelen osa-aikaisesti Jyväskylän yliopiston koirien ja omistajien vuorovaikutusta tutkivassa BEST-tutkimusryhmässä sekä koirien käyttäytymisen ja hyvinvoinnin parissa.

Tiistaisin olen Kirrin Soinnussa käyttäytymisneuvonnassa ja koulutan hyvinvoinnillista hajutyöskentelyä. Toimin käyttäytymishaasteissa tiiviissä yhteistyössä eläinlääkäri Anne Myllerin kanssa.

Lisäksi koulutan noseworkia omalla toiminimellä ja työskentelen eläintenkouluttaja Essi Vaajaniemen kanssa Huiskuhännässä käsittelypelkoisten koirien tukena. Näiden lisänä puuhaan mielenkiintoisia yhteistyöprojekteja muiden eläinalan ammattilaisten kanssa.

Koulutustaustaa on kertynyt eläintenkouluttajaksi AT + kaksi EAT-tutkintoa (kolmas alkamassa), ja lisäksi psykologiaa, aikuiskasvatustiedettä ja ohjaustyötä avoimessa yliopistossa. Koiraihmisenä en tule koskaan valmiiksi – aina löytyy uutta opittavaa ja ihmeteltävää.

Kotitiimissäni vaikuttavat 11,5‑vuotias lapinkoira Unni, pian 9‑vuotias lapinkoira Elda ja 2‑vuotias pyreneittenmastiffi Fidel. He pitävät huolen siitä, että opin joka päivä jotain koiranelämän hienouksista. Rakkaissa muistoissa kulkee myös joukko leonbergejä, pystiffejä ja lapinkoira.

Täällä somessa pohdin koirien hyvinvointia ja jaan arkea ihan tavallisena koiraperheenä – iloineen ja haasteineen.

Kiitos kun olet mukana! Se merkitsee minulle enemmän kuin arvaatkaan!🌼

10/06/2026

Koirankoulutuksen erilaiset metodit ja niiden näkökulmat (osa 10/10)

Olen pohdiskellut koiran kouoluttamisen erilaisia metodeja ja niihin liittyviä asioita. Listaan tähän vielä mielestäni merkittäviä kysymyksia, joita tulisi pohtia oman koiran koulutusta miettiessä.

Mitä tehdä ei-toivotulle käyttäytymiselle?

🟠Kenen näkökulmasta käyttäytyminen on ongelmallista?

🟠Mihin ei toivottu käyttäytymisen kohdistuu, ja mitä vaihtoehtoja meillä on sen muuttamiseen?

🟠Kohdistuuko käyttäytyminen meihin itseemme?

🟠Kohdistuuko muihin ihmisiin tai koiriin?

🟠Kohdistuuko se johonkin elottomaan?

🟠Onko siitä vaaraa koiralle tai muille?

🟠Kuinka nopeasti tilanteeseen on pystyttävä puuttumaan?

🟠Onko meillä aikaa hitaampaan prosessiin, vai tuleeko tilanteet niin nopeasti, että joudumme toimimaan hätävarjeluna?

🟠Pystymmekö ennakoimaan tilanteita?

Näiden kysymysten kanssa lähtisin aiemmin mainitsemani LIMA:n pariin pohtimaan, mitä koulutusmetodia voisin käyttää. Pohtisin myös sitä riskiarvioita, kuinka nopeasta tai potentiaalisesti vaarallisesta tilanteesta on kysymys.

Muistutan, että kouluttaminen ei voi perustua käyttäytymisen korjaamiseen, sillä se kertoo meille siitä, ettemme ole varautuneet tilanteisiin riittävästi tai suunnitellut kokonaisuutta viisaasti.

Benjamin Franklinin sanoin "An ounce of prevention is worth a pound of cure" .

08/06/2026

Keväällä valmistui BEST-ryhmässä tehty, hieno opinnäytetyö tällä kertaa uudesta, Päivi Bergin keräämästä aineistosta, johon reilu vuosi sitten rekrytoimme Nosework-harrastajia Kannuksen opistolle. Valtavan suuret kiitokset kaikille mukana olleille❣️

Pro gradu -työssä ”Koira-omistajasuhteen ja koiran sekä omistajan neuroottisten piirteiden yhteys koirakon nosework-kilpailusuoritukseen” (Laulainen T & Honkanen E) kysyttiin, ovatko koiran tai sen ohjaajan temperamentti/persoonallisuuspiirteet yhteydessä koirakon suoritusaikaan Nosework-kokeessa.

Koiran persoonallisuudenpiirteistä ei tässä otoksessa löytynyt suoraa yhteyttä, m***a ohjaajan piirteillä oli yhdysvaikutus koira-omistajasuhteen kanssa Nosework -kisasuorituksen etsintäaikaan.

Nopeiten Nosework-kokeen selvittivät koirat, joiden ohjaajilla oli paitsi matala negatiivinen affektiivisuus - eli taipumus kohdistaa huomionsa erilaisiin uhkiin ja haittoihin - lisäksi myös tiivis tunneside koiraansa.

Tämä on toistaiseksi ensimmäinen koiran ja omistajan suhdetta hajuetsintätehtävässä vastaavalla tavalla selvittänyt tutkimusasetelma. Jatkamme aineiston tutkimista vielä syvällisemmin, myös hajuetsinnän aikaisten sykkeen muutosten suhteen.

Temperamenttipiirteitä tarkastellessa täytyy muistaa, että meillä kaikilla on sekoitus näitä piirteitä - toisia enemmän ja toisia vähemmän. Tutkimuksessa siis tarkastellaan piirteitä, ei yksittäisiä ihmisiä, ja ihmiset ovat moniulotteisia eivätkä edusta stereotyyppisesti vain yhtä piirrettä.

On myös huomattava, että koirista aineisto kattaa vain lammas- ja paimenkoiria sekä vesikoiria. Koska olemme päässeet vasta raapaisemaan pintaa, on täysin mahdollista - jopa oletettavaa - että ihmisen ja koiran vuorovaikutuksella on myös hajuetsintätehtävässä erilaisia vaikutuksia erityyppisten koirien kanssa. Tästä olemme saaneet viitteitä jo aiemmissa tutkimuksissa, sekä meidän että muiden!

⬇️ Pro Gradu -tutkielma saatavilla luettavaksi kommentissa olevasta linkistä 🐾

Kuva: Ayla Verschueren/Unsplash

08/06/2026

Jälleen mielenkiintoisia tutkimustuloksia tutkimusryhmältämme❤️.

Näin noseopena olen jo vuosia pitänyt yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni tehdä ohjaajan olon rennoksi ja mukavaksi. Hakea positiivisia ja voimauttavia näkökulmia koirakon toimintaan.

Linkki julkaisuun kommenteissa, ja julkaisun teksti tässä:

"Keväällä valmistui BEST-ryhmässä tehty, hieno opinnäytetyö tällä kertaa uudesta, Päivi Bergin keräämästä aineistosta, johon reilu vuosi sitten rekrytoimme Nosework-harrastajia Kannuksen opistolle. Valtavan suuret kiitokset kaikille mukana olleille❣️

Pro gradu -työssä ”Koira-omistajasuhteen ja koiran sekä omistajan neuroottisten piirteiden yhteys koirakon nosework-kilpailusuoritukseen” (Laulainen T & Honkanen E) kysyttiin, ovatko koiran tai sen ohjaajan temperamentti/persoonallisuuspiirteet yhteydessä koirakon suoritusaikaan Nosework-kokeessa.

Koiran persoonallisuudenpiirteistä ei tässä otoksessa löytynyt suoraa yhteyttä, m***a ohjaajan piirteillä oli yhdysvaikutus koira-omistajasuhteen kanssa Nosework -kisasuorituksen etsintäaikaan.
Nopeiten Nosework-kokeen selvittivät koirat, joiden ohjaajilla oli paitsi matala negatiivinen affektiivisuus - eli taipumus kohdistaa huomionsa erilaisiin uhkiin ja haittoihin - lisäksi myös tiivis tunneside koiraansa.

Tämä on toistaiseksi ensimmäinen koiran ja omistajan suhdetta hajuetsintätehtävässä vastaavalla tavalla selvittänyt tutkimusasetelma. Jatkamme aineiston tutkimista vielä syvällisemmin, myös hajuetsinnän aikaisten sykkeen muutosten suhteen.

Temperamenttipiirteitä tarkastellessa täytyy muistaa, että meillä kaikilla on sekoitus näitä piirteitä - toisia enemmän ja toisia vähemmän. Tutkimuksessa siis tarkastellaan piirteitä, ei yksittäisiä ihmisiä, ja ihmiset ovat moniulotteisia eivätkä edusta stereotyyppisesti vain yhtä piirrettä.

On myös huomattava, että koirista aineisto kattaa vain lammas- ja paimenkoiria sekä vesikoiria. Koska olemme päässeet vasta raapaisemaan pintaa, on täysin mahdollista - jopa oletettavaa - että ihmisen ja koiran vuorovaikutuksella on myös hajuetsintätehtävässä erilaisia vaikutuksia erityyppisten koirien kanssa. Tästä olemme saaneet viitteitä jo aiemmissa tutkimuksissa, sekä meidän että muiden!"

07/06/2026

Meillä on "moi"-sanaan ehdollistunut se, että juku tulee. Kolmikon hälytysjärjestelmä siis laukeaa tervehdyksestä. Täytyisi vissiin kouluttaa tämäkin pois.. 🫣

06/06/2026

Eldan ja Fidelin leikkiä

Elda on jo 9 vuotta, joten se ei enää ole ihan pentu. Fidel taas pari vuotiaana koltiaisena tykkäisi leikkiä paljon enemmän.

Läheskään kaikki tilanteet, jotka ihmiset tulkitsevat leikiksi, eivät ole kaikille osapuolille leikkiä. Mukavalle leikkihetkelle on tyypillistä, ettei kaveria satuteta oikeasti ja mahdollisesti vahvempi leikkijä tekeytyy välillä heikommaksi. Kivassa leikissä näkee myös rentoja leikkieleitä ja vastavuoroisuutta.

Minun on tärkeää valvoa laumani leikkiä, että se pysyy mukavana. Lauman nokkahahmona minä olen vastuussa, että kaikilla on hyvä olla. Vaikka annan koirien kommunikoida myös keskenään, tarvittaessa rajaan epäreilua käytöstä.