22/05/2026
Kun sitÀ jo hetken luuli, ettei tÀnÀ vuonna voisi enÀÀ mitÀÀn pahempaa tapahtua.. Miten vÀÀrÀssÀ sitÀ olikaan. TÀmÀn vuoden jÀlkeen ei kyllÀ enÀÀ mikÀÀn vastoinkÀyminen tunnu missÀÀn, just nyt tuntuu siltÀ.
Kauden ensimmÀinen varsominen tosiaan pÀÀtyi pahaan virheasentoon ja sekÀ tamman, ettÀ varsan menetykseen. Sen jÀlkeen tuli yksi redbag-varsominen, jossa menetimme varsan. EmÀ onneksi sÀÀstyi siitÀ. Toukokuu kun vaihtui, alkoi rytistÀ. Yksi aikuinen tamma sai outoja oireita ja sen kanssa elettiin muutama pÀivÀ epÀvarmojen tunteiden keskellÀ, se onneksi alkoi toeta parissa pÀivÀssÀ ja on nyt jo hyvÀvointinen. Samaan aikaan sairastui pikkuvarsa, jota tehohoidettiin useamman pÀivÀn ajan. Lopulta ÀitienpÀivÀnÀ jouduimme luovuttamaan varsan kanssa. Samana pÀivÀnÀ sitten syntyi Sissi, joka elvytettiin henkiin ja tehohoidettiin 24/7 vajaan viikon verran. SiitÀ siis juuri ja juuri saatiin hengÀhdettyÀ ja todettua ettÀ kaikki kÀÀntyy vielÀ hyvin pÀin. Noh, maanantaina aamuyöllÀ varsoi sitten Emma kuolleen orivarsan Barack Facesta. Sekin oli kova paikka se!
M***a eipÀ riittÀnyt menetykset vielÀ tÀssÀkÀÀn kohtaa. Pahempaa oli vain edessÀ pÀin. Toissa yönÀ alkoi varsoa Villiterttu ja jÀlleen paha virheasento. Aikaisessa vaiheessa kÀvi ilmi ettei tammaa voida pelastaa, m***a varsan koitimme vielÀ saada sektiolla maailmaan. Oli jo kuitinkin liian myöhÀistÀ ja niin saimme haudata taas yhden oman tamman ja varsan puutarhaan. TÀssÀ kohtaa saattoi todeta ettÀ tÀmÀ kevÀt on ihan yhtÀ painajaista ja selviytymistaistelua viikosta, pÀivÀstÀ ja tunnista eteenpÀin. Toki yhtÀkÀÀn tammaa emme ole vielÀ ikinÀ menettÀneet varsomisissa, m***a tuntuu silti jotenkin todella kohtuuttomalta ettÀ tÀnÀ vuonna menetÀmme kaksi tammaa varsojen virheasennoista johtuen. Kaikista kamalinta tÀssÀ on kuitenkin se, ettÀ nÀmÀ kumpikin oma tamma olivat meidÀn lapsien ikiomia rakkaita tammoja. ElÀmÀ ja luonto se on kyllÀ vÀlillÀ todella julmaa ja lapset ovatkin nyt joutuneet kokemaan omien hevostensa menetykset ihan liian aikaisessa vaiheessa ilman ettÀ pystyivÀt edes rakkaita elÀimiÀ hyvÀstelemÀÀn ja valmistautumaan jotenkin menetykseen. Niin Villiterttu kuin aikaisemman menetetty Kuta Beach olivat kumpikin nuoria tammoja ja toivoimme, ettÀ ne olisivat kumpikin olleet tÀÀllÀ meidÀn ilonamme vielÀ vuosia eteenpÀin.
Eilen jouduimme pÀÀstĂ€mÀÀn vielĂ€ myös ihanan Taistelija-Sissin vihreĂ€mmille laitumille đ SissillĂ€ oli hyvin todennĂ€köisesti virtsarakon repeĂ€mĂ€. Vatsaontelossa oli reilusti vapaata nestettĂ€. Sissi oli loppuun asti pirteĂ€ ja elĂ€mĂ€niloinen, m***a ilmennyt vaiva olisi vaatinut kalliin leikkauksen ja jatkohoidon tĂ€hĂ€n pÀÀlle. SiltikÀÀn selviĂ€misestĂ€ ei voinut mennĂ€ takuuseen. LisĂ€ksi SissillĂ€ oli vaikeat jalka-asennot, joiden korjaamisten onnistumisesta ei voinut olla varma. Ja toki alkuvaiheen hapenpuutteen vaikutuksistakaan ei voitu olla vielĂ€ varmoja. Vaikeita pÀÀtöksiĂ€ m***a vĂ€lttĂ€mĂ€ttömiĂ€.
Kaikenkaikkiaan tĂ€mĂ€ kausi on haastanut meitĂ€ kyllĂ€ kaikella tapaa. Menetysten lisĂ€ksi ollaan me onneksi saatu parikymmentĂ€ varsomista onnistuneesti maaliin saakka ja terveitĂ€ ja reippaitakin varsoja on. NiistĂ€ ollaan jokaisesta hyvin kiitollisia ja onnellisia â€ïž VielĂ€ kymmennen varsomista jĂ€ljellĂ€ ja nyt voi jo sanoa ettĂ€ kyllĂ€ vĂ€hĂ€n jĂ€nnittÀÀ keskimÀÀrĂ€istĂ€ enemmĂ€n jokainen jĂ€ljelle jÀÀvĂ€.