11/05/2025
Kolleega Teppo Heinolan hyvä teksti kyistä ja kyynpuremista 😀
Meillä se oli aamulla skrabattava auton ikkunat jäästä, ja nyt päivällä tuli pihalla ollessa T-paitasillaan hiki. Vähän on vaihtelua kelissä.
Nyt on kuitenkin myös se hetki kun kyyt tulee esiin koloistaan lämmittelemään, eli tienposkissa pötköttelee jälleen auringossa marinoituvia letkunpätkiä. Ne on yhä niin kohmeessa että niillä ei toimi se pakoilumoodi laisinkaan. Hyökkäysmoodi puolestaan on kyllä päällä, se kun on ainoa vaihtoehto.
Tämän hetken kunniaksi julkaisen jälleen jo traditioksi muodostuneen tarinan siitä jussipaitakuvioisesta letkunpätkästä.
Ja tätä saa kyllä jakaa eteenpäin.
Tepponen
Kevät etenee ja nyt saattaa auringon lämmittämillä kivillä nähdä pätkän tribaalia muistuttavalla sahalaitakuviolla varustettua matelijaa. Muutama vuosi sitten meidän pihapiirissä köllötteli säännönmukaisesti saakelin iso kyy. Minulla ja tällä letkunpätkällä oli toistuvia tapaamisia ilman sen kummempia sähläyksiä, sitten tuo meidän tytär oppi kävelemään yli 10 m matkoja ja niinpä minä pakkasin tämän kyseisen kaverin saaviin ja siirtoistutin sen muutaman kilometrin päähän. Juuu, en vienyt naapurin pihalle, ja kyllä, tiedän että nyt tuli meikäläiselle taas jättikokoinen kukkahattu syvälle päähän. M***a minkäs teet, minä nyt satun olemaan tällainen lempeä, hempeä ja empaattinen puiden halailija.
Näin ammatin puolesta alkukesällä käärmeisiin törmää muutenkin kuin metsässä. Aina silloin tällöin varomaton koira tai kissa onnistuu törmäämään kyyhyn sillä seurauksella että kirsu, tassu tai pakara saa astetta muhkeamman muodon. Letkunpätkä on kaiken lisäksi horrostaessaan varastoinut yläpurentansa täpötäyteen myrkkyä. Kevään ensimmäiset auringonsäteet eivät varsinaisesti lämmitä, ja niinpä tämä vaihtolämpöinen pötkö on:
Täynnä myrkkyä kun se ei ole ehtinyt vielä syödä
Vähintäänkin hermo kireällä kun on kylmä ja munat paleltuu... No joo, huono vitsi, kyy ei muni, se kantaa munat sisällään ja lisäksi sen poikaset syntyy elokuussa...
Kyvytön pakenemaan kun sen paikat on räntäsateesta kohmeessa ja siksi sen on pakko puolustautua
Näistä kolmesta kohdasta seuraa se että puremia tulee erityisesti alkukesästä.
Lemmikkieläimelle kyyn purema on lähes aina vaarallinen. Joskus harvoin kyseessä on kuitenkin ns. kuiva purema, tällöin kyy on ollut tavallista hempeämmällä mielellä. Todennäköisesti se on kuitenkin tuhlannut myrkyt johonkin tarpeellisempaan kuten esimerkiksi evääseen.
Jos kyseessä nyt kuitenkin on letku joka antoi ns. märän pusun, kipeytyy pistopaikka nopeasti. Seuraavaksi tulee turvotus, ja huolella, sirosta salukista tulee vartissa vihikoira. Liikkuminen nopeuttaa myrkyn leviämistä ja huonontaa siten tilannetta, potilas tulisikin pitää mahdollisimman liikkumattomana ja rauhallisena. Tätä muuten edesauttaa se että omistaja pysyy rauhallisena, eli älä sählää...
Tässä vaiheessa on aina syytä suunnata paikallisen eläinlääkärin luokse. Jos potilas alkaa oksentamaan tai turvotus on alueella jossa se voi vaikeuttaa hengitystä, kannattaa suunnata paikallisen eläinlääkärin luokse ja lujaa. Ja jos potilaan hengitys vaikeutuu, tai potilaalta menee taju, kannattaa suunnata paikallisen eläinlääkärin luo ja saakelin lujaa...
Kyytablettien sisältämä kortisoni, ja mikä tahansa kortisoni, yhdistettynä kyyn myrkkyyn on joidenkin tutkimusten mukaan lisännyt potilaitten riskiä menehtyä, siksipä kortisonin kanssa on syytä olla tarkkana. Koska hengittäminen on kuitenkin melko tärkeää, on hengitysvaikeuksien esiintyessä syytä valita pienempi paha. Elijos eläinlääkärin luokse on vielä matkaa jäljellä ja potilaan kieli sinertää (eikä kyseessä ole show show) , kannattaa kyytabletit riskistä huolimatta huitaista potilaan ääntä kohti, annos on 1 tabletti/ 10 kg.
Kyynpureman hoidon tavoitteena on shokin ennaltaehkäisy, munuaisten suojaaminen vaurioilta ja kivun hallinta. Ensimmäinen ja toinen kohta hoituu suonensisäisellä nesteytyksellä. Potilaan takin alle lorotetusta nesteestä ei ole vastaavaa hyötyä eli nahanalainen nesteytys ei nyt juurikaan auta. Hoitona on lisäksi kunnollinen kipulääkitys, kova kipu altistaa myös shokille ja tuolloin on mm. munuaiset vaarassa. Koska perinteiset kipulääkkeet rasittavat munuaisia entisestään, pääsee koiruus tutustumaan pikku ukkoihin, opiaattikipulääkitys kun on turvallinen myös niille munaskuille.
Joskus koiralle tulee käärmeen pureman seurauksena veren hyytymishäiriö, tällöin koiran iholle ilmestyy pitkin poikin mustelmia ja turvotus leviää koko kroppaan. Hyytymishäiriö tulee tavallisesti viiveellä ja oireilu alkaa yleensä vasta 1-2 vrk pureman jälkeen. Hoitamattomana se johtaa potilaan menehtymiseen. Hoitona on kaiken edelläkuvatun lisäksi hyytymätekijät, eli käytännössä plasma. Plasmaa saa tällä hetkellä veripankkia ylläpitäviltä klinikoilta, tarvittaessa sitä voidaan valmistaa myös missä tahansa klinikalla, kunhan paikalla on terve koira ja reilusti antikoagulanttia. Tämä touhu muuten ei ole niin vaikeaa kuin miltä se kuulostaa.
Hyvinvarustelluilla pieneläinklinikoilla on lääkekaapin perukoilla vielä kaiken edellämainitun lisäksi puteli kyyn antiseerumivalmistetta. Tämä tavara on järkyttävän hintaista m***a muutamassa minunkin hoitamassa tapauksessa se on selkeästi pelastanut potilaan hengen. Kyseinen litku tulisi pistää potilaaseen viimeistään vuorokauden sisällä pistoksesta, eli jos tilanne sakkaa 2-3 vrk pistoksesta, ei antiseerumista ole enää hyötyä.
Mukavaa kevättä, pitäkää mekkalaa, tömistelkää maata, lyökää käsiä yhteen ja laittakaa ämpäri päähän, ei se käärmeitä haittaa m***a näyttää hauskalta...
Kuvan pötkön kuvasi Arttu Heinola
