Korkeasaaren eläintarha

03/06/2026

Korkeasaaressa iloitaan myskihärkien perheenlisäyksestä: laumaan syntyi toukokuussa pikkuinen kili. Kaksiviikkoinen kili kulkee enimmäkseen emonsa vierellä, m***a kirmailee myös itsenäisesti ja unohtuu tutkimusretkilleen.

Myskihärkä kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen yhteiseen EEP-suojeluohjelmaan, jolla pyritään säilyttämään lajin geneettistä monimuotoisuutta. Korkeasaaressa syntynyt kili on tärkeä suojeluohjelmalle, sillä se kantaa aikanaan Moskovan eläintarhasta tuodun ja viime talvena edesmenneen isänsä geenejä, jotka ovat Euroopan tarhakannassa harvinaisia.

Korkeasaaressa iloitaan myskihärkien perheenlisäyksestä! Laumaan syntyneen kilin geenit ovat Euroopan tarhakannassa harvinaisia.

03/06/2026

Ethän vie lintujen maastopoikasia emoiltaan!

Useiden lintulajien, kuten rastaiden ja tiaisten poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä ja emot ruokkivat niitä pesän ulkopuolelle. Itsekseen maassa nököttävä höyhenpeitteinen linnunpoikanen ei yleensä ole avun tarpeessa.

Alkukesästä kaupunkiympäristössä liikkuu myös paljon harmaauntuvaisia lokin poikasia ja lyhytpyrstöisiä varislintujen poikasia, jotka näyttävät olevan yksikseen. Emolinnut kuitenkin pitävät niitä silmällä ja käyvät ruokkimassa jälkeläisiään, joten annathan poikasten olla rauhassa. Tilanteeseen ei pidä puuttua, ellei eläin ole loukkaantunut.

Kevät ja kesä ovat Korkeasaaren Villieläinsairaalassa kiireistä aikaa. Voit katsoa lisää toimintaohjeita nettisivuiltamme:

Asiantuntijoiden kokoamia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin linnuista ja niiden auttamisesta, sekä toimintaohjeita.

02/06/2026

Ihanaa, leijonat, ihanaa! Vaikka kultajuhlien sijaan Kissalaaksossa on vietetty alkukesän arkea, on kevääseen kuulunut jännittäviäkin hetkiä. Korkeasaaren aasianleijonalauma on tutustumisvaiheiden jälkeen päästy yhdistämään, ja vaikka nuori uros ei vielä aivan täysin nauti varttuneempien naaraiden varauksetonta suosiota, niin välillä sopii lepäillä lähekkäinkin. Muista kissaeläimistä poiketen leijonat elävät laumoissa ja Korkeasaaren aasianleijonanaaraat ja Sveitsistä viime lokakuussa muuttanut uros saivat alkuun totutella toisiinsa vierekkäisissä tarhoissa näkö- ja hajuyhteyden kautta.

Erittäin uhanalainen aasianleijona on rauhoitettu 1950-luvulla ja suojelutoimia on siitä lähtien tiukennettu niiden ainoalla elinalueella, Girin kansallispuistossa Intiassa. Pienen elinalueensa takia aasianleijona on erityisen altis luonnonkatastrofeille tai tautiepidemioille. Aasianleijonan suojeluun osallistuvat eläintarhat tekevät yhteistyötä Intiassa ja Euroopassa: suojeluohjelmasta vastaava lajikoordinaattori valitsee tarhoissa eläville leijonille lisääntymiskumppanit, ja tekee suositukset eläinten siirroista tarhojen välillä. Lähes jokaiseen laumaan toivotaan tällä hetkellä syntyvän pentuja, sillä nuoria yksilöitä tarvitaan varmistamaan sukupolvien jatkuvuus.

29/05/2026

Mitä luukun takaa löytyykään? Pikkumangustit pääsivät tänään ensimmäistä kertaa uuteen ulkotarhaansa, joka sijaistee Africasia-talon päädyssä. Alkuun ulkoa kantautuvat hajut ja äänet olivat hieman jännittäviä, m***a hetken luukulta kurkistelun jälkeen (ja mehevän jauhomatobuffetin kannustamana) reippaimmat uskalsivat jo tutustumaan ulkoilmaan.

Pikkumangustien ulkotarha on rakennettu kierrätysmateriaaleista, aikaisemmin käytöstä poistetun murmelitarhan materiaaleja hyödyntäen. Lämpimällä säällä mangustit saavat itse päättää, ovatko ne ulkona vai sisällä, viileämmällä ilmalla ne ovat Africasia-talon sisätiloissa. Tervetuloa siis katsomaan mangustien touhuja säästä riippumatta!

Vielä tämän viikon ajan Korkeasaari on avoinna kello 10-18, m***a kesäkuusta alkaen eläintarha on auki kello 20 saakka. Viimeinen sisäänpääsy on tuntia ennen sulkemisaikaa. Lipunmyyntirakennuksessa sijaitseva Korkeasaaren kauppa sekä Bistro Bron sen sijaan palvelevat vielä tunnin eläintarhan sulkemisen jälkeenkin.

25/05/2026

Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin luonnonvaraisten eläinten hoitopaikka sekä potilaiden että eläinlajien määrässä mitattuna – vuonna 2025 hoidossa oli 1645 eläintä. Villieläinsairaala ottaa vastaan kaikkia maamme luonnonvaraisia eläinlajeja. Suurin potilasryhmä ovat linnut.

Villieläinsairaala toimii osana voittoa tavoittelematonta Korkeasaaren eläintarhan säätiötä. Suurin osa Villieläinsairaalan rahoituksesta tulee säätiön budjetista, joka muodostuu muun muassa Korkeasaaren eläintarhan pääsylipputuloista.

Tämän lisäksi ympäristöministeriö on yleensä myöntänyt Villieläinsairaalalle vuosittaisen valtionavustuksen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseksi. Avustuksen määrä on kuitenkin vuosi vuodelta pienentynyt, ja vuodelle 2026 se kattaa vain noin 15 % Villieläinsairaalan kokonaiskuluista.

Voit osallistua potilaiden auttamiseen lahjoittamalla. Yksityiset lahjoitukset, sekä suuret että pienet, ovat tärkeä ja arvokas osa Villieläinsairaalan rahoitusta, ja lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä Villieläinsairaalan toimintaan. Ne tukevat suoraan eläinpotilaiden hoitotyötä ja kuntoutusta.

Korkeasaaren Villieläinsairaala ottaa vastaan kaikkia maamme luonnonvaraisia eläinlajeja. Eniten hoitoon tuodaan vuosittain lintuja.

24/05/2026

Suunnitelmissa vierailu eläinten saarella? Toukokuussa olemme auki joka päivä klo 10–18 – tervetuloa!

Korkeasaaren sisäänkäyntirakennuksen kauppa ja Bistro Bron palvelevat klo 10–19 ja piipahtaa voi vaikka ihan ohi kulkiessakin, rakennus on avoinna kaikille.

⏰ Päivän ohjelma: https://korkeasaari.fi/ohjelma
🗺 Ladattava kartta: https://korkeasaari.fi/kartta
🎟 Verkkokaupasta löydät ennakkoliput: https://oma.enkora.fi/korkeasaari/reservations2/reservations/shop/6/18/-

22/05/2026

Nyt kannattaa suunnata Borealia-taloon, jos mielii nähdä suokukkojen soidinmenoja. Soidinaikana kukot kasvattavat näyttävät höyhenkauluksen, joiden väri vaihtelee yksilöllisesti mustan, ruskean, oranssin ja valkoisen eri kuvioihin, eikä kahta samanväristä kukkoa helposti löydä. Korkeasaari oli pitkään ainut eurooppalainen eläintarha, jossa suokukot lisääntyvät luonnollisesti, ilman hautomakoneen apua.

Suokukko luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, vaikka maailmanlaajuisesti kanta on vähenemisestään huolimatta elinvoimainen. Suokukkokantamme on muiden kosteikkolintujen lailla taantunut soisten pesimäympäristöjensä kuivatuksen seurauksena. Lajiin ovat vaikuttaneet myös ympäristömuutokset talvehtimis- ja muuttoalueiden kosteikoilla.

Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistys (EAZA) on tänä keväänä käynnistänyt Wetlands for Life -kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta kosteikkojen merkityksestä ja tukea niiden suojelua. Korkeasaari ja muut hankkeeseen osallistuvat eläintarhat yhdistävät voimansa keräämällä varoja valituille hankkeille, jotka keskittyvät kosteikkojen suojeluun flamingojen esiintymisalueilla. Näistä yksi kohde on Tansaniassa sijaitseva Natronjärvi ja sitä ympäröivät kosteikkoalueet. Alue on pikkuflamingojen tärkein pesimäpaikka ja siellä talvehtii suokukkonaaraita.

”Natronjärven suojelua tehdään paikallisten Tansaniassa toimivien suojelu- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Hankkeessa vahvistetaan yhteisöjen roolia oman järvensä suojelijoina, jolloin alueen asukkaiden mahdollisuudet kestävään toimeentuloon paranevat. Paine aloittaa uusia ympäristölle haitallisia kaivoshankkeita järven lähistöllä vähenee ja luonto voi paremmin”, kertoo Nina Trontti, Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja.

20/05/2026

Parempi harjapyy oksalla kuin kymmenen pivossa.

Harjapyy on Kakkois-Aasian metsistä kotoisin oleva vikkeläjalkainen kanalintu, joka tavallisesti viihtyy aluskasvillisuuden suojissa. Laji on vuonna 2021 luokiteltu vaarantuneeksi ja kannan arvellaan olevan laskussa elinympäristöjen vähenemisestä johtuen. Metsiä hakataan puutavaran vuoksi sekä öljypalmuviljelmien tieltä, m***a niitä tuhoutuu myös metsäpaloissa. Eksoottisesta ulkonäöstä johtuva lemmikkilintukauppa saattaa myös vaikuttaa jonkin verran lajin kantaan.

Osa harjapyyn elinalueesta on suojeltu, m***a kannanseurantatutkimuksia ja muita suojeluprojekteja ei ole käynnissä. Arkipäivän valinnoissa kestävän palmuöljyn sertifikaatin omaavien tuotteiden valinnalla voi edesauttaa harjapyyn suojelua.

Korkeasaaressa harjapyyt liikkuvat vapaasti Africasia-talon sademetsäpuolella ja niitä voi varmimmin bongata maasta kasvillisuuden seasta.