Hundaamo

10/09/2025

Huh mitä hellettä, syyskuussa! Taas lenkkeillään klo 20 jälkeen ja ihmetellään samalla pimeneviä iltoja. Onneksi tää mun kaveri ei pelkää pimeää! Enkä mä pelkää mitään, kun mulla on tällainen tyyppi. 🖤

07/09/2025

Alkaa näyttää snautserilta, joka tarvitsee pian parturia.

04/09/2025

Tärkeää asiaa. Mihin tämä koiramaailma on menossa?

31/08/2025

Rakastuin tähän Helin termiin ”ympäristöoppi”! 💯

Tänään ajeltiin perheen kanssa Riihimäelle. Sieltä alkoi Soman ”ympäristöopin tunti” ja hyppäsimme sen kanssa junaan, harjoituksen vuoksi. Miksi?

Olen perhekoon ja koirien takia henkilöautoilija, eikä junamatkailu ole kovin todennäköisesti mikään tiivis osa arkeamme tulevaisuudessakaan, m***a en halua joutua viemään +30 kiloista koiraa junaan ensimmäistä kertaa. Junamatkailu on itse junassa olemisen lisäksi myös aikamoinen kokemuscoctail pentukoiralle. Asemalla on jos jonkinlaista kulkijaa, kuulutuksia, junan ääniä, asfaltilla ja laatoilla kolisevat matkalaukut, lastenrattaat jne. Asemalla on myös erityinen, kiireinen tunnelma. Juoksevia ja lähtevään junaan kiirehtiviä ihmisiä rinkkoineen ja kasseineen.

Somasta kasvaa aikuisena kohtuullisen isokokoinen koira ja haluan, että sen kanssa on mutkatonta liikkua kaikkialla. Myös ahtaissa tiloissa, ihmisjoukoissa, hälyisissä tapahtumissa, vaikka en sellaisiin itsekään kovin luontaisesti hakeudu. Koiran elämä on kuitenkin pitkä, enkä voi etukäteen tietää minkälaisia tilanteita eteen tulee. Totuttamalla pennun monipuolisesti erilaisiin arjen tilanteisiin ja olosuhteisiin rakennan meille sujuvampaa eloa ja yhteistyötä myös koiran kasvaessa aikuiseksi. Ja isoksi. Koiran on helpompaa säädellä omaa mielentilaansa ja säilyttää mielenrauha muuttuvissa tilanteissa, kun sillä on ”repussa” paljon erilaisia tilanteita ja kokemus, että sen jalat kantavat.

Juuri tästä syystä jätin oman suunnitelmani tänään puolitiehen. Juna, johon hyppäsimme, oli täynnä ja jouduimme jäämään eteiseen parin pyörän ja lastenvaunujen kanssa. Lapset itkivät, joku puhui kaiutinpuhelua täpötäydessä vaunussa ja ilmapiiri oli sanalla sanoen levoton. Soma oli jonkin verran stressaantunut tästä kaikesta ja siksi päätin, että jätämme kotimatkaksi suunnitellun paikallisbussin toiseen kertaan.

Koiran stressiä ja kaikkea kuormitusta ei pidä pelätä ja välttää, m***a on tärkeää tunnistaa se ja osata säädellä sitä sopivaksi, jotta koiran resilienssi vahvistuu.

30/08/2025

Elämä koiran kanssa on harvoin pelkkää nousujohteista unelmaa. Koska elämä on: me mokataan, vahvistetaan vääriä asioita, väsytään. Saadaan aikaan toisenlaista kuin mitä haluttiin.

Koira on kohtuullisen pitkäikäinen lemmikki. Se tarkoittaa myös, että elämässä koiran kanssa tulee monenlaisia vaiheita. Kaikki eivät suinkaan edes liity koiraan. Voit sairastua, jäädä työttömäksi, surra eroa…kohdata niin suuria suruja ja pettymyksiä elämässä, etteivät koira ja sen koulutus ole päällimmäisenä mielessä.

Koira kuitenkin elää niin lähellä meitä, että ympäristön tapahtumat, omistajan energiat ja mielentila eivät voi olla vaikuttamatta koiraan.

Kun koiran kanssa on panostettu suhteeseen, jonka kautta arjessa on miellyttävää surffailla, ei synny katastrofeja silloinkaan kun muutokset ravisuttelevat. Suhde on kivijalka, joka kannattelee ja jonka avulla homma pidetään hallussa hetkellisesti huonommillakin resursseilla.

Itselleni resurssipula tarkoittaa useimmiten ajan puutetta. Silloin keskitytään pitämään perusasiat kunnossa: riittävä ja oikeanlainen liikunta, riittävä lepo ja uni, hyvä ravinto, lajityypilliset tekemiset. Koskee niin omistajaa kuin koiraakin. Arki on se timantti, jota haluan hioa. Sujuva hihnakäytös, rennot yksinolot, koiramainen liikunta & ulkoilu pitävät yllä miellyttävää mielentilaa ja sitä kautta koiran tasapainoa ja hyvinvointia.

Kun kehitys tökkii, arki sakkaa, koiran korvat on lähinnä koristeena. Mihin silloin suuntaat katseesi? Mitä silloin teet? Mitkä asiat on sun kivijalka, joita palaat vahvistamaan kun hommat ei rullaa?

15/08/2025

Arjen kultareunus on ilta-auringon säteet koiranpennun karvoissa. Rento ja seesteinen, turvallinen ja miellyttävä yhdessä oleminen.

Koska erilaisia kokoonpanoja on tässäkin talossa nähty, niin osaan antaa suuresti arvoa sille kun tunnen omat koirani perin pohjin, luotan niihin ja koen niiden tekemisten ja ajatusten ennakoimisen suhteellisen helpoksi. Yhdessä oleminen on helppoa ja vaivatonta ja omakin mieli hakeutuu yhteiseen rauhaan 💛

Arvostan arkea. Panostan arkeen. Arjen toimet, kuten lenkit säällä kuin säällä, ovat valtaosa yhteisestä elämästä koiran kanssa. Ei ole paljoakaan väliä sillä, mitä temppuja ja hienoja suorituksia koira osaa treenikentällä, jos jokainen lenkki tai vieraiden tulo saa tuskanhien pintaan. Siksi arvostan ihan tavallista elämää, joka ei ole suorituksia vaan ohjaamista, kasvattamista ja keskustelua.

01/08/2025

Tässä tän viikon fiilikset. Loma on ohi.

27/07/2025

Samaa mieltä Katriina Tiiran kanssa. ❤️‍🔥

Moni koira elää ilman säännöllistä mahdollisuutta vapaaseen juoksemiseen. Tämä on iso ongelma koirien hyvinvoinnin kannalta.

Pelkkä hihnakävely erityisesti asfaltilla on omiaan aiheuttamaan turhautumista ja terveysongelmia kuten nivelrikkoa. Koiralle on myös tärkeää päästä liikkumaan välillä omassa tahdissaan ja eri askellajeissa - juokseminen mukaan luettuna. Juoksemisen riemu on monelle koiralle kultaa! 🐶

Tärkeää on toki varmistaa, ettei koira aiheuta luonnonvaraisille eläimille vahinkoa.

Tästä ja muista koira-asioista keskustellaan Ylistys eläimille -podcastin uusimmassa jaksossa, jossa Elisa Aaltolan vieraana eläinten käyttäytymistutkija Katriina Tiira. Kannattaa kuunnella! 😍 (Spotify, Apple Podcasts ja muut suuret podipalvelut.)

Mitä ajattelet aiheesta?

***

23/07/2025

Eilen kotimatkalla näin liiketilan kyljessä tekstin: ”Usko tulevaisuteen! Älä kuitenkaan unohda vaikuttaa siihen.”

Teksti kolahti. 💎
Kuten monesti, ajattelen asiat koirien kautta. Miksi niin usein tuntuu, että koiranomistajilla on kokemus, että he eivät voi vaikuttaa koiraansa? Siihen miten se käyttäytyy, miten se toimii, millaista arki koiran kanssa on.

Olen kymmeniä kertoja kuullut lausuntoja kuten: ”helppoahan sun on, kun sun koirat on tuollaisia, m***a tämä meidän vaan on tällainen”. Tai kuinka tietyn rotuiset ”ovat vaan sellaisia ja tällaisia” - tästä kirjoitin jo aiemmin.

Onko meidän koiranomistajien jotenkin helpompaa tyytyä siihen, että jotkut ongelmat ikäänkuin kuuluvat pakettiin, kuin yrittää aktiivisesti vaikuttaa ja muuttaa niitä?

Voin kertoa salaisuuden: minunkaan koirani eivät ole ”kivasti käyttäytyviä” itsestään. Minä olen tehnyt ja teen sen eteen valtavasti töitä. Arvostan nimenomaan arkea ja sen helppoutta - ja siksi panostan siihen.

Harrastukset ja koiran temppukoulutus ovat toissijaista, m***a arkea pitää elää joka päivä. Siksi koiran arkitaidot, kuten hihnassa vetämättä ja rennosti käveleminen, ihmisten, koirien, pyörien, oravien, lastenvaunujen, skuuttien jne. ohitukset, autossa tai julkisissa sujuvasti matkustaminen, kotiin tuleviin vieraiden miellyttävä kohtaaminen, omiin ja vieraileviin lapsiin mutkaton suhtautuminen ovat jokapäiväisen elämän kannalta äärettömän tärkeitä asioita. Meillä isossa perheessä suureen arvoon on noussut myöskin se, että avoimesta ovesta ei kuljeta ilman lupaa (tämä siksi, että aina joku unohtaa jonkun oven auki), eikä autosta tulla koskaan ilman lupaa (turvallisuusasia).

Pidän kovasti arvossa koiran uteliasta ja rentoa suhtautumista erilaisiin ympäristöihin ja hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta minun kanssani. Siksi nämä ovat asioita joihin panostan eniten. Ja kun tuota listaa lukaisee, niin siinä riittää tekemistä koiran ensimmäisille kuukausille ja vuodelle, mahdollisuuksia vaikuttaa ja muokata koiran käytöstä on joka päivä. Ei ole mitään erillisiä treeniaikoja, vaan jokainen ovesta kulkeminen, jokainen ulkoilu ja autoilu jne. tarjoilevat mahdollisuuden harjoitella.

17/07/2025

Pentua pelottaa! Mitä teen?

On inhimillistä, että koemme koiran ikävät tunteet (kuten tulkitun pelon) vaikeina ja haluamme välttää tilanteita, joissa koira joutuisi kokemaan jotain ikävää.

Koiran tavanomainen uuden asian jännittäminen saattaa näyttäytyä meille liioiteltuna, suoranaisena pelkona ja saatamme reagoida siihen inhimillisestä näkökulmasta käsin voimakkaasti haluten harhauttaa koiran tunnetta, palkita tai silittää.

Itse ajattelen, että pennun on tärkeää kohdata myös haastavia ja erilaisia tilanteita, myös niitä joissa sitä voi vähän jännittää. Pennun on hyvä saada itseluottamusta ja huomata, että sen omat jalat kantavat. Kun se tarvitsee tukea, olen aina käytettävissä.

Minulle pennun tukeminen tarkoittaa itsevarmuutta, rentoutta ja omalla esimerkillä tilanteen hoitamista. Minulle se ei tarkoita palkitsemista, houkuttelua tai harhauttamista. Suhdetta ja luottamusta on rakennettu pennun kotiutumisesta lähtien ja jännittävissä tilanteissa se mitataan.

Tämä pentu ei ole paljoa jännitellyt. Olen kiitollinen kasvattajalle monipuolisesta sosiaalistamisesta, jota olen kotiutumisen jälkeen jatkanut.

Kuvassa pentua kuitenkin vähän jännitti pimeä maakellari outoine hajuineen ja jyrkkine rappusineen. Kutsuin sitä reippaasti mukaani, m***a se jäi istumaan eikä selvästi halunnut tulla. Menin itse sisään, tulin ulos, menin uudelleen ja puuhailin tavanomaisesti omiani enkä kiinnittänyt pentuun sen kummempaa huomiota. Pari kertaa kellarissa käytyäni pentu osoitti halukkuutta lähteä mukaani ja kutsuin sitä reippaasti uudelleen. Niin se lähti varovasti rappusiin ja huomasi pian, että eihän tämä olekaan sen kummempi paikka! Se nuuski paikat ja nosti hännän, ravisteli ja lähdettiin pois. Seuraavalla kerralla muutaman päivän päästä se ei enää pitänyt kellaria erityisenä paikkana.

Nykyisessä koirakulttuurissamme namit ja jatkuva positiivisuus ovat saaneet mielestäni liian suuren roolin. Tärkeintä koiran kanssa on omistajan ja koiran välinen suhde - eikä sitä rakenneta nameilla. Elämään kuuluu monenlaiset tunteet ja kokemukset, ja niistäkin voi selvitä. Itse pidän arvossa sitä, että koira pystyy suhtautumaan arkisiin asioihin neutraalisti.

15/07/2025

Hundaamo lomalla! 🍓

Sähköposteihin ja viesteihin vastaan kun ehdin, viimeistään heinäkuun vikalla viikolla!